Varsinaisia töitä ei nyt ole hurjaa määrää esitellä koska aika on mennyt aikalailla joulukorttien parissa. Tein , ja tulen tekemään lisääkin, pakettikortteja samaa sarjaa kuin ne jo esitellyt joulukortit. Tässäpä kummitytön joulupakettia, jossa pakettikortti meni harmillisesti väärin päin :)

Törmäilin netissä 3D-piirtämiseen! Ja innostus iski. Ja vielä kun on ollut vahvasti sellainan en-osaa-mitään-olo, niin mikäs sen rentouttavanpaa harjoittelua kun ihan mallista piirtäminen... Sain aivan superhuonot kuvat näistä. Kannattaa tyytyä katsomaan pikkukuvana... :D Kännykällä sain paremmat kuvat mutta ne on siinä kännykässä...

Tarkoituksena saada semmonen paperista ulos pomppaava- efekti, joka on vähän hakusessa... mutta pakko vielä syyttää vähän näitä kuvia!!!!! >:/

No niin ja sitten: HÄÄPÄIVÄMME on tänään 26.11.2014 <3 Kolme vuotta olemme olleet naimisissa, ja sen kunniaksi muutama fiiliskuvanen..

Ja he elivät elämänsä loppuun asti lähekkäin, sillä olivat sarvistaan solmussa.

Joulu lähestyy, ja sitä on jo saavutettu kiitettävän kokonaisvaltainen joulufiilis! Joululauluja oon kuunnellu jo toista viikkoa ja vähän jo joulukoristeita on laitettu.. tosin perjantaina vasta kunnolla koti joulukuntoon, että sunnuntaiksi olisi adventtikynttilät asemissa. 

Jouluun kuuluu myös lahjojen teko joten loppukevennyksenä pikku tuunailut:

Tosi hyödyllinen kuva; kasa vanhan pyyhkeen riekaleita. Liittyy siihen että kaivoin
vanhoja vaatteita/kankaita esille kun iski ompeluinnostus...

Kummitytölle lahjaksi nukenvaatteita. Pipo,lapaset, sukat, essu, huppupyyhe... Ja eiköhän
pakettiin eksy vielä vaikka mitä ;P

Seuraavalla kerralla jotain asiaakin..

-Sarlotta 

Pikaiseltaan postaan..

Ostinpa hiilikyniä! Oli tarkotus ostaa ihan niitä rehellisiä hiilipötköjä mutta sorruin näihin hiilikyniin, ihan vaan siisteyssyistä. Ja sitä paitsi mulla pitäisi jossain niitä hiilihiiliä ollakkin..

Mutta siis, pitkästä aikaa hiileillä piirtelyä, joten vasta testailuvaiheessa..

Eilen illalla oli nukahtamisvaikeuksia ja ihan vaan liiallisen (katastrofi-)ajattelun välttämiseksi otin paperin ja värikynän käteen ja piirsin muunmuuassa omia varpaita. Kehittävää.. Siis ihan oikeasti kehittävää :D

(Nämä nyt on vaan tämmösiä fiilistely-ja blogintäytekuvia kun mitään varsinaista asiaa ei ole mutta

bloggaaminen on hirveän kivaa :D )

Niin pitihän niitä hiiliä testailla ja sen testailun päälle syntyi vesivärityö.. Harjoitelma tämäkin. En ottanut niin kauhean tosissaan ja tein loppuunkin vain siksi että keksin sille käyttöä kuviskerhossa jota vedän alle kouluikäisille..

n. A5. Karhu mallista. Kaikki mahdolliset välineet.

Sain JOTENKUTEN nyt kuvailtua nuo joulukortit. Pahoittelen huonoja kuvia, yritin oikeasti kaikkeni. Ja ei ole niin hyviä kuin luonnossa. En tiedä onko ne nyt niin hyviä luonnossakaan, mutta ainakin parempia kuin näissä kuvissa :)

                

                

Tämän kortin ideasta kiitos ihanan siskon
käsittämättömälle mielikuvitukselle <3 

               

                       

   

          

 


               

Näitä on siis TOSI paljon erilaisia, kun jokainen kortti on uniikki. Mutta tässä kuvia niistä korteista jotka sain jotenkuten kuvattua. Tulee siis lisää tähän sarjaan paljon vielä...

Näissä pääsääntöisesti akryylit ja valikoima mustia tusseja. Koko korttien juju on tuo elävä pinta, joka on paksun maalikerroksen ansiota. Kortit ovat sellaisia että niitä on pakko vähän hiplata :) Sitä on vähän vaikea vangita valokuvaan... Mutta ainahan valokuvat töistä ovat suuntaa-antavia.

Ja lopuksi tää yks. Mulla meinas henki lähtä ko nauroin niin paljon. Emmä tiiä, mutta varmaan vähän liian väsynyt :D Katoppa tarkkaan:

Jotain ihmeellistä? Mulla on jäänyt maalamatta tuo yksi tonttu oikeasta alareunasta. Raukka naku-tonttu parka yrittää kipittää muitten perässä :))) Ai että mä nauroin. Oikeesti huomasin tässä vaiheessa vasta ko latasin tänne näitä kuvia. Lupaan korjata asian vielä <3

Tämmönenki löyty koneelta ni laitoin tähän. Tää on maalaus, joka meni pieleen ja tyrkkäsin sen jonnekin kaapin perälle. Löysin sen myöhemmin ja itseasiassa ihan tykkään tästä nykyään :P Tämä jäi silloin kesken, mutta nyt tuntuu että se kelpaa kyllä juuri noin.

Tämä ei liity mitenkään mihinkään mutta tässä on mun lempivärinen naulakko <3

-Sarlotta

Tässä on jo pari päivää tehtailtu joulukortteja. Niitä olisi tavoitteena tehdä itselle reipas 30 korttia ja vielä vähän päälle, ainakin yksi kiinnostunut ostaja olisi...

Ja käsin teen kaikki joten hommaa on :)

Tässä valmiita. En saanut kunnollisia lähikuvia korteista, ensikerralla sitten..

Jouluvalojakin ostettiin, vaikka muuten joulu tuntuu tosi kaukaiselta vielä. Niin muuten. 

Ei kannata mennä tähän vuodenaikaan sähkömiehen kanssa Kärkkäisen jouluvalo-osastolle. Se suorastaan villiintyy. Nyt mulla on yhdet ylimääräiset jouluvalostydeemit

 enkä tiiä mihin laittaisin ne.

Niinpä niin, näitä en voinut vastustaa <3 Siis adventtikynttilätalot, toistaiseksi

vielä paketissa.

Tämmönen turha loppukevennys. Mä syön nykyään mandariineja noin 5-9 päivässä.

Tosi tervettä :P

Loppukevennyksen loppukevennys:

Pyysin joku aika sitten veljenpoikaa keräämään mulle tammenterhoja ihan vaan koristeeksi.

Kun sain ne, osa olikin alkanut itämään, joten otin yhden, ja istutin sen IHAN VITSILLÄ purkkiin.

Ja se se vasta vitsikästä onkin et se kasvaa ku hullu.

Ja muuten kaikki, mähän en oo mikään valokuvaaja, että en ees yritä muka päteä näillä kuvilla.

Mulla on Canonin EOS 500D, ja mä siis vaan käytän sitä :´)

Kaikki tutut ja tuntemattomat; laittakaa pliis kommenttia jos käytte täällä! :)

Älä koskaan sano:

hyvähän sinun on kun...

Et varmasti tiedä

onko toisen hyvä

hän voi ammentaa voimansa tuskasta

joka mykistää

päivittäisestä kivusta

joka on liian suuri

liian tosi kerrottavaksi

Vain pienet murheet tekevät

puheliaaksi

ja suuret ilot

-Anna-Liisa Laamanen

-Sarlotta

Kivet

Hirveä nuha iski.. valvoin koko yön nukkumatta silmäystäkään. Mikään ei ole kamalanpaa kuin nenä tukossa yrittää saada unen päästä kiinni kun tuntuu ettei happi riitä ja pää on ihan jumissa.

Luovutin ja nousin aikaisten.

Tällä hetkellä elämä tuntuu olevan matkaamista pettymyksestä toiseen, ja joudun välillä nielemään toivottoman isoja kimpaleita surua, pettymystä ja toivottomuutta. Pessimisti ei pety, vaikkakaan se ei täysin pidä paikkaansa. Olen huomannut, että vaikka kuinka pessimistisesti yrittää suhtautua, silti elämässä on se pienen pieni hippunen toivoa; jos sitä ei olisi, ei ihminen olisi pessimisti vaan jotain muuta. Ehkä katkeroitunut tai toivottomuuteen vaipunut. Mutta sen hippusen takia silti pettyy, vaikka siihen yritti etukäteen jo asennoitua.

Onneksi on jotain, mistä minäkin saan vielä iloa. Yksi näistä asioista on maalaaminen. Olen huomannut, että mitä enemmän minulla on stressiä, sitä enemmän maalaan ja piirrän. Oi että kun saisi vain maalata...

Hain äidiltäni lainaan ihanan runokirjan... 

"Nukkumaan mennessä ajattelen:

Huomenna minä lämmitän saunan,

pidän itseäni hyvänä,

kävelytän, uitan, pesen,

kutsun itseni iltateelle,

puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,

kehun: Sinä pieni urhea nainen,

minä luotan sinuun."

-Eeva Kilpi

Eilen illalla iski inspiraatio. Olin pohtinut aihetta jo aiemmin, mutta en keksinyt miten toteuttaa se. Kuulostaa oudolta, mutta olin monta kertaa kotiin kävellessäni tuijottanut maahan, hiekkatielle. Miljooniamiljooniamiljoonia pieniä kiviä joita taloni edessä olevalla hiekkatiellä on. Olen katsonut niitä ja miettinyt ohikulkiessani  kuinka kaunis taulu kivistä tulisi. Eilen välähti, työstäminen alkoi.

Hirveän ihanan koukuttavaa pikkutarkkaa väkerrystä. Niskat jumiutui ja silmiä särki. Luovutin yöllä puoli yhdeltä (turhaan, enhän kuitenkaan nukkunut koko yönä..)

Tänään sain sen valmiiksi. Sori kuvan vinous.

Kivet. Akryylit+hiekka (30,5cm x 30,5cm).
 Välineinä taas kaikkea mahdollista omista
sormista pensseleihin..

Ja eikä siinä kaikki, olin niin reipas että aloitin toisen taulun, jota tosin en ihan heti varmaan saa valmiiksi. Käytiin siis tänään kärkkäiseltä ja intouduin ostamaan ison taulupohjan (73cm x 60cm).

Tuli heti mieleen mitä haluan maalata. Muttamutta, kuten tiedetään niin lopputulos voi olla jotain aivan muuta. Olen kuitenkin innoissani enkä malttaisi mennä nukkumaan :) Tosin sitten kun menen, niin ihan oikeasti haluaisin pystyä myös nukkumaan!

"Valo putoaa pöydälleni 

hevoskastanjan lehvästön läpi, kynä

tekee selvää jälkeä.

Mikään tulkinta ei ole täysin oikea

eikä väärä, mutta

rakastuneen katseesta et voi erehtyä."

-Kari Aronpuro

Onneksi olen rakastunut,

   

 - Sarlotta

Luonto inspiroi aina vaan. Ulkona on luonnonvalo, joka maalaa tavallisesta kivestä kauneimman taulun mitä harva taiteilija pystyy jäljittelemään.

Eilen oli rankka päivä, ja illalla mietin, onko järkeä pitää koko blogia. Selasin muiden ihmisten taideblogeja, ja aina vaan löytyy toinen toistaan taitavanpia taiteilijoita! Enhän minä osaa noin hienoja. Tänä aamuna tulin siihen tulokseen että minähän opin. Harjoittelen, maalaan, testaan piirräin, ja kaikki nämä vielä tuhat ja tuhat kertaa uudestaan. Onko maailmassa yhtään valmista taiteilijaa? Jos on halua tehdä, ei omaa kehittymistään voi estää.

Ehkei minusta maailmankuulua taiteilijaa tule, mutta enhän minä sitä halua.

Siskoni tilasi miehelleen taulun syntymäpäivälahjaksi.
Tässä vielä työstövaiheessa..

Peltonen. Akryylimaalit, ja sekalainen
lajikoima välineitä erilaisista pensseleistä luutuun jne..

Taulun olen maalannut akryylimaaleilla, Synttärisankari metsästää pienpetoja, ja toiveena oli tuo koira, ase, saaliskettu ja tuo lato koska latojen altahan ne ketut ja supit kaivetaan :) Tai siltä se tuntuu kun juttuja kuuntelee..

Tässä se nyt komeilee, valmiina ja sellofaanissa.

Toivotaan että kelpaa synttärisankarille.

Ja synttärikortti vielä. Tussit.
Rungot

Tämän kortin piirtäminen oli niin lystiä että intouduin tekemään lisää tussitöitä värikartongeille. Suoraan tusseilla piirtäminen on maailman terapeuttisinta puuhaa; tussit käteen ja aivot lepotilaan.

Nuoret rungot. Tussit + väripaperi

Nuoret rungot tein "vanha vihreä"-sävypaperille. Paperin väri on nykyinen lempivärini, mutta kuvassa ei oikein näy tuo väri... Serkkuni ystävällisesti latasi koneelleni photo filtre 7 kuvankäsittelyohjelman, jolla yritän saada kuvien sävyjä vastaamaan mahd. oikeaa. (Paitsi varsinaiset muut valokuvat joissa ei ole töitäni, on muokattu luonnollisesti sellaiseksi mikä on silmää miellyttänyt..) Tässä väri ei vastaa oikeaa... Kuvitelkaa taustalle herkullinen vanha vihreä :)

Vanha. Tussit +sävypaperi + flex markerit

Kylä. Tussit+ väripaperi + flex markerit

Syksy. Pastelliliidut+väripaperi+värikynät

Syksyn aloitin jo aiemmin synttärikortiksi, mutta se ei mielestäni passannutkaan saajalle, Se jäi kesken, mutta eilen sain sen tehtyä loppuun. 

tässä muuten yksi työni, joka on jäänyt mielestäni kesken,
Se on venynyt siellä ja täällä, ja olen miettinyt kohta jo monta kuukautta mitä
siitä vielä puuttuu.. 

Kiitokset serkulle joka otti osan kuvista.

-Sarlotta