torstai 9. heinäkuuta 2015

Jo kauan ennenkuin se tapahtui
ne olivat siinä
ja kauan sen jälkeenkin.
Huojuivat siinä hyväksyvästi
vakaasti ja vakavasti.

Kun olin kulkenut niiden ohi
jäin hämmentyneenä miettimään
kiinnostiko niitä lainkaan.
                                                               







 Olisin halunnut laskea hänet käsivarsillesi.
Ja ajatella;
"tämä on suurin mitä sinulle annan, ja meille.
Muulla ei ole väliä."

Mutta meillä kummallakin
on tyhjät sylit
ja sydämet.

Nyt sillä kaikella muulla on liikaa väliä.
                             









Ajattelin,
ettei pahin voi käydä meille, minulle.
Niin kuitenkin tapahtui.

Monet sanovat
että voisi olla huonommin.
Mutta haluaisin huutaa
että tämä on minulle pahin.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!